Terveydestä : Raudanpuute

Aloin viimesyksynä työhön palattuani ihmetellä, että miksi takin pukeminen on niin raskasta ja hengästyttävää. Kenkien laittaminen sai silmät säkenöimään ja korvat humisemaan. 

Palavereissa saatoin yhtäkkiä kokea sellaisen silmien mustumisen ja tajunnan hämärtymisen. Ja pulssilla kesti rauhoittua pitkän aikaa. Rappusten kävely tuntui vielä pitkän aikaa sen jälkeen, kun ne oli kävelty. 

Ihmettelin vointiani ja kaikenlaisia oireita. Osa oireista oli ollut pitkään. Etenkin hiustenlähtö oli voimakasta aina synnytysten jälkeen, Kynnet eivät olleet vuosiin kasvaneet, vaikka olen päässyt eroon ikävästä tavasta pureskella kynsiä. Söin D-vitamiinia ajoittain ja kalkkitabletteja, mutta ei siitä oikein mitään hyötyä tuntunut olevan. 

Lopulta sitten liittyen erääseen tutkimushankkeeseen, johon osallistuin, minulta otettiin verikokeita ja huomattiin, että hemoglobiini oli alhainen (111). Sain osallistua hankkeeseen, mutta terveyskeskuslääkäri oli kuitannut tutkimustuloksiin, että minulla on raudanpuuteanemia. 

Aloitin raudan syömisen sen tekstin lukemisen jälkeen. 

Noin kolme kuukautta raudan syönnin aloitettuani pääsin uudestaan verikokeisiin ja tällä kertaa otettiin myös varastorauta, eli ferritiini. Se oli 19. Käytännössä siis varastot ovat elimistössäni tyhjät raudasta ja olleet jo jonkin aikaa, koska 3kk kuurin jälkeen arvo oli noin alhainen. 

Hemoglobiini oli siinä vaiheessa noussut jo lähes 130, mutta rautakuuri jatkuu. 

Nyt takana on reilu 6kk rautaa ja yhtäkkiä kynnet alkoivat kasvaa. Hiustenlähtö on loppunut jo aiemmin, samoin kaikki huimaukset, tykytykset, pyörrytykset ja lisäksi ahdistus on helpottanut pikkuhiljaa. 

Elokuussa menen seuraavan kerran verikokeisiin ja varastoraudan tila tutkitaan. Tavoitteena on saada varastorauta lähemmäs arvoa 100. Tai yli.

Raudanpuute on nyt muotisairaus - sanotaan. 

Olen siis muodikas, mutta yhtä kaikki olen onnellinen, että selitys oloilleni löytyi ja lopulta joku apu. Raudansyöntiä on edessä vielä todennäköisesti loppuvuosi.

Minä kehoitan kaikkia naisia - etenkin synnyttäneitä - tutustumaan omiin rauta-arvoihin. Raudanpuute näkyy viimeisenä hemoglobiinissa, joten siinä kohtaa kun se laskee on yleensä tilanne kropassa jo huono.

Raudanpuutteeseen altistaa raskaudet, synnytykset, imetys, isot leikkaukset, runsaat kuukautiset jne. 

Raudanpuute aiheuttaa kaikenlaisia ja tasoisia oireita, joita usein sekotetaan kilpirauhasen ongelmiin. Jos omassa voinnissa mietityttää jokin, niin rautavarastojen määritys voi olla hyvä ensimmäinen askel kohti parempaa vointia. 

Onko lukijoissa ketään raudanpuutteesta kärsiviä?