Neljä vinkkiä millä hillitä shoppailuhimoja

PenniJenni kirjoitti aiheesta blogin ja sai minutkin pohtimaan omia keinojani ostamisen vähentämiseen/järkeistämiseen.

Taisin joskus aiemmin mainita, että tutustuin parisen vuotta sitten KonMari metodiin ja innoistuin siitä. Silloin alkaneen projektin myötä olen pikkuhiljaa alkanut oppia omistamisen tarpeellisuutta ja tarpeettomuutta.
Nurkkia raivatessa olen käynyt tavaroiden kohdalla läpi ajatuksiani ja sitä miksi mitäkin olen hankkinut ja mitä se on minulle edustanut.
Pikkuhiljaa huomasin tavaroiden hankinnassa tietyn kaavan ja aloin kyseenalaistaa sitä seurauksena tavaratulvan selkeä väheneminen.

1. Tiedostaminen

- Se tepsii kyllä melkein missä vaan asiassa. Kun tiedostaa mitä tekee ja miksi, niin on helpompi päästä käsiin omiin haasteita aiheuttaviin toimintoihin.

Shoppailuhaluja lieventää, kun laittaa itsensä koville perustelujen kanssa.

Tositarina: Omasta lapsuudestani voin kertoa tarinan johon liittyy ystäviä ja gerbiilejä, odotuksia ja oletuksia...
 Ystävieni perheellä oli kaksi gerbiiliä. He olivat todella eläinrakkaita koko perhe. He viettivät paljon aikaa gerbiiliensä kanssa ja olivat niistä todella innoissaan. Minäkin sain olla mukana gerbiilien hoidossa ja käsittelyssä. Heidän gerbiilinsä olivat tosi kivoja ja kesyjä.  Selvästi näkyi, että nuo pienet jyrsijät oli heidän perheessään tärkeitä lemmikkejä.
Minä aina ihailin sitä pieniä elukoita ja sitä ihastusta ja tunnollista huolenpitoa, jota ystäväni osoittivat gerbiilejä kohtaan ja olin ehkä kateellinenkin. Ala-asteikäisen lapsen mielessä ajattelin, että voisin itsekin tulla onnelliseksi yhtälailla, kun saisin samanlaisia lemmikkejä. Voisin hoitaa niitä samalla tavalla ja olla ystävieni kanssa (joita muutenkin kovasti ihailin, koska olivat ns. paremmasta perheestä)
Niinpä lopulta sain pitkän rankutuksen myötä vanhemmaltani luvan hankkia gerbiilejä.
Ostimme kaksi gerbiiliä varusteineen ja täytyy kyllä myöntää, että se viehätys niistä hävisi hyvin pian. Tai oikeastaan ne minun gerbiilit ei lopulta koskaan olleet samanlaisia kuin mitä ystäväni gerbiilit, koska käytännössä niitä hoidin itsekseni eikä meillä käynyt ystäviä yhtään sen enempää (tai vähempää) gerbiilien hankkimisen jälkeen.

En ymmärtänyt, että isoin osa sitä kaikkea oli se koko perheen yhteinen "harrastus" ja vanhempien tuki lemmikkien hoidolle ja huollolle ja se ystävieni oma halu hoitaa ja puuhata eläinten kanssa.
Omien gerbiilien omistaminen alkoi pian tuntua vaan tylsältä työltä eikä ne kesyyntyneetkään ollenkaan samalla tavalla.

Olin haksahtanut ostamaan mielikuvaa ja taisin sen oikeastaan ymmärtää itsekin silloin.

- No mutta se tiedostaminen.
Eli kysy itseltäsi, että
 "Miksi , oi miksi, olen tätä materiaa vaihtamassa kovalla vaivalla tienaamiini eurohin?"
"Mitä tapahtuisi, jos en ostaisikaan tätä?"

Tämä kohta 1. saattaa olla ihan kaikki mitä tarvitsee osata voidakseen lopettaa turhan shoppailun, mutta jatkan silti vielä kohtaan 2. :D


2.  Harjoittele/hehkuta omistamista ennen ostamista

Tositarina taas :
Olin lasteni kanssa kaupassa ja kävelin uusien, ihanien astiastojen ohitse osastolla, joka pitää aina ohittaa. Tai ainakin melkein aina pitää kulkea siitä ohi kaupassa käydessä.
Olen mielikuvissani ajatellut itseni ja kotini tietynlaiseksi ja näen instagram-kuvan jo sieluni silmin kodista ja uusista astioistani täytettynä upeilla herkuilla, joita on väännetty tuntikausia ja joiden tekemisen jälkeen ollaan vaatimattomasti toteamassa, kuinka ihan vaan vasemmalla kädellä, äkkiä nää tein -  :D
Noh, takaisin asiaan.
Eli, olin siellä kaupassa ja mielessäni mielikuva siitä kuinka upeasti sitten iloitsisin, kun olisin maksalaatikon lämmittänyt upeilla uusilla lautasilla ja annoin ajatukseni vaeltaa ostamiseen asti.
Tiesin, että voin ostaa - on puskurissa rahaa- ja kyllä - olen ansainnut joskus ihan uudet - ihanat lautaset ...
- Nostin lautaset kärryyn ja lähdin tekemään muita ostoksia iloa pirskahdellen.
Katselin lautasia välillä ja mietin tyytyväisenä, miten hyvältä tuntuukaan omistaa tuollaiset lautaset ja kuinka sitten paljon mukavampi on ottaa ne esiin vieraiden tullessa tai ihan vaan arkena ja kuinka se luksus oikein vyöryy laatikosta, kun nostan uudet lautaseni esiin.

Alle tunti myöhemmin, kärryn ollessa täynnä kaikenlaisia ruokaostoksia ja muuta tarpeellista kurvasin sitten vielä astia-osastolle palauttamaan astiat, joiden omistamiseen olin jo kyllästynyt.
Mieltä lämmitti ajatus entisistä astioista, joista syöminen onnistuu tdennäköisesti loppuelämän ajan aivan hyvin ja joiden hankintaan minun ei enää tarvitse laittaa rahaa.

Ne muutama kerta kun oikeasti pääsisin oikein kunnolla pätemään astiastoni kanssa ei vedä vertoja sille, että nekin rahat voin laittaa kasvamaan korkoa ja käyttää vaikka johonkin, josta iloitsen vielä pidempään - vaikka vien kummilapset huvipuistoon tai eväsretkelle omien lasten kanssa ja samalla vahvistan heidän keskinäisiä siteitään.

3. Lupaa itsellesi ja sitten lykkää hankintapäivää

Lupaa itsellesi, että saat ostaa haluamasi, kunhan kaksi viikkoa on kulunut. Tai kun saat seuraavan palkan tai lomarahan tai jonkun muun.
Mieti matkan varrella minkälainen hankintasi olisi ja mitä siitä tulisi hyötyä.
Ja jos edelleen parin viikon/kuukauden/puolen vuoden jne päästä olet varma, että haluat kyseisen jutun hankkia ja siihen löytyy rahaa, niin sitten vaan hyvällä mielellä ostoksille hankkimaan juuri se, jonka haluat.

Itse yritän lykätä kaikkia mahdollisia hankintoja aina eteenpäin, että saan aikaa hautoa halujani mielessä ja oikeasti huomata tarvisenko vai onko kyse vaan jostain mielikuvasta.

4. Myy tavaraa kirppiksellä ja mieti oman aikasi arvo

Tätä en tarkoita rahanhankkimisvinkkinä vaan sen myymisen vaivan ymmärtämiseksi. Joskus saattaa kaupassa ostaa jotain ajatellen, että sen voi sitten myydä kirppiksellä.
Ja jos huomaa ajattelevansa moista, niin kannattaa kirppisprojekti aloittaa heti. Se ei nimittäin ole mitään helppoa hommaa vaan siihen kuluu yleensä helposti aikaa- teki sen miten hyvänsä.

Suuren tavaramäärän myyminen kirppiksellä on käytännössä suuri vaiva eikä välttämättä ole kyse ollenkaan siitä, että tavaran arvo ajan myötä nousisi- päinvastoin. Uutena ostettu kaupasta on harvoin kirppiksellä kalliimpaa, joten usein siinä jää tappiolle. Ja varsinkin, jos omalle ajalleen laskee minkäänlaista arvoa.

Eli ennen tavaran ostamista mieti minkälainen vaiva sen tavaran - tai tavaraa edeltäneen tavaran myyminen on.


Lisäbonuksena rahansäästön lisäksi tulee pikkuhiljaa selkiintyvä koti, kun tavaraa ei tule ovista ja ikkunoista.

Okei tässä kolme vinkkiä, joilla voi pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä päästä shoppailuhaluista. Ainakin tarpeeksi usein toistamalla neljää kohtaa auttaa itseään oppimaan uusia tapoja, jotka ei sisällä ihan holtitonta ostamista - ainakaan ihan jatkuvasti.

Mukavaa alkanutta viikkoa!


Kommentit

  1. Hyviä vinkkejä kaikki. Taidan itselleni ottaa käyttöön erityisesti kohdan 3. Toisaalta näin alennusmyyntien aikaan kun "nopeat syövät hitaat" se ei toimi tai toimiii tosi hyvin, kun harkinta-ajan jälkeen joku himotus ei ole enää saatavilla. Omassa päässäni ainakin ihan vinksallaan on se kun löydän jonkun TOOOSI hyvän tarjouksen en voi sitä ohittaa, vaikka en oikeasti kyseistä tavaraa tarvitsekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alennusmyynnit on kyllä pahoja ja itsekin kuljettelen alennuksessa olevia juttuja kärryissäni usein (ennen kuin vien takaisin hyllyyn ennen kaupasta poistumista). Olen omalla kohdallani saanut ostamista aisoihin sillä, että olen konmarittanut kotona enkä halua sinne enää ylimääräistä tavaraa.

      Tosin huomaan usein vasta sen jälkeen, kun olen jo melkein ostanut uuden, että vanha oikeastaan on aivan hyvä, joten ainakin mielikuvaharjoitukset ostamisesta voi auttaa :)

      Poista
  2. Tuo kohta kolme on aktiivisesti käytössä ja yllättävän usein käy niin että ostaminen sitten "unohtuu". :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on oikeasti tehokas keino!
      Ja etenkin minulle toimii se, että annan luvan hankkia sen. Jos vastustaisin, niin joutuisin miettiä ehkä asiaa enemmän. Jos annan luvan, niin sitten yleensä se unohtuu ja lakkaa houkuttelemasta.

      Poista
  3. Joo, tuo hankintojen lykkääminen on kyllä hyvä vinkki. Aina kun itsellä tekisi mieli ostaa jotain hetken mielijohteesta, päätän että palaan asiaan sitten kun seuraava palkka tulee. Usein sitten kun se palkka viimein tulee, ei siitä huvita laittaa mihinkään hömppään mitään vaan kaikki on tiukasti budjetoitu perusjuttuihin ja säästöihin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen haaveillut jo monta vuotta hankkia grillikatokselle kunnolliset ulkokalusteet joissa istua ja nauttia kesästä - monena syksynä on alennusmyyntejä katseltu, mutta joka vuosi vaan päätetty lykätä hankintaa.
      Onneksi, sillä oikeastaan kotoa on löytynyt kaikki tarvittava ja lopulta tilasta on tullut tosi kiva ja persoonallinen.

      Ja ystäväni kanssa puhuttiin, että hän on koko kevään lykännyt tv-tason ja kunnollisen maton ostoa ja käyttänyt sen aikaa vanhaa rämää tv-tasoa ja halpaa, vanhaa mattoa ja pärjännyt oikein hienosti ja on suorastaan nauttinut vanhoista rämistä miettiessään rahansäästöä.
      Hän sanoi aiemmin olleensa sellainen, että kun päätti ostaa uuden maton, niin matto piti viimeistään illalla olla lattiassa.

      Jostain syystä etukäteen (luotolla) on niin paljon helpompi ostaa jotain turhaa ja hömppää, kuin sitten sillä käteen saamallaan oikealla rahalla. Luotto ei tunnu samalla tavalla rahalta ja sitä käyttää helpommin.


      Poista
    2. true that! erityisesti konkreettisella rahalla ostetut jutut tuntuu pahemmalta kuin luottokortilla... en voi uskoa että on elänyt sellaista elämää!

      Poista
    3. Mä ajattelen näistä jutuista myös niin, että jos ei olisi kokeillut sitä huonompaa tapaa, niin ei oikeastaan tietäisi miten hiton hyvä se fiksumpi tapa on.
      - Muistan ajan, kun muutama vuosi meni visakierteessä. Maksoin laskun aina palkan tullessa, mutta jouduin sitten käyttämään taas visaa.

      En muistanutkaan varsinaisesti koko asiaa ennen tätä kommenttia ja nyt tuli hyvä mieli miettiä, että nykytilanne on aivan toinen.
      Tavoitteita kannattaa näköjään olla.

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

6 vinkkiä miten pärjätä hoitovapaalla kotihoidontuella

Kesää kohti

Irti Rahapelistä - Robert Scheinfeld