Kevät on nurkkien raivauksen aikaa
Olipahan ihana viikonloppu!
Eilen etenkin sää suosi ja posket sai hehkuvan punaisen värin kärvähtäessään auringossa.
Viikonloppu meni nurkkien raivauksen merkeissä ja vanhan talon varastoja kaiveltiin kaatopaikkakuorman (eli kierrätyskeskuskuorman) merkeissä. Yksi kärryllinen löytyi erilaista tavaraa pois vietäväksi. Muutamia pennejä olisi voinut osasta tavarasta saada, mutta tällä kertaa ne lähtee materiaalina kierrätettäväksi. Meillä on isot varastotilat, jotka on vuosien varrella täyttyneet erilaisistä omista ja muiden tavaroista, joita sitten ei ole kukaan vaan käynyt hakemassa pois. Vuosien mittaan olemme omaan piikkiin hävittäneet kaikenlaisia isoja huonekaluja ja ties mitä tavaraa, kun omistajat eivät ole sitten kamojaan enää halunneet. Sen siitä liiasta kiltteydestä saa...
Oppia ikä kaikki.
Pihassa tehtiin kuorman täyttämisen lisäksi muitakin hommia ja nuotiossa loimusi vanhoja kuormalavoja ja muuta palavaa. Tuleen katsominen on aina niin jotenkin rauhoittavaa. Niska-hartiaseutu sai kyytiä haravan kanssa heiluessa ja se vihertävä nurmi nosti kesäfiiliksen.
Sunnuntaina koko päivä vierähti ulkona ja grillikausi avattiin ihan tosissaan.
Tänä keväänä asenne nurkkien raivaukseen on ihan erilainen aiempiin vuosiin verraten. Pari vuotta sitten löysin KonMarin ja olen jollain tavalla sen oppeja ja omaa arkijärkeä ja muuta ajattelua käyttäen karsinut kotoa tavaraa sitä mukaa, kun olen jaksanut ja ehtinyt. Projekti ei ole ollut sinänsä ihan helppo. Itse sisäistin asian kyllä, mutta muun perheen saaminen mukaan ei olekaan ollut ihan helppoa. Siihen on kulunut tämä pari vuotta, mutta työ ajattelun kirkastamiseksi on todella kannattanut!
Pikkuhiljaa koti alkaa pysyä kunnossa helpommin verrattuna aiempaan. Elämän yksinkertaistaminen on ollut tavoitteena ja se ylimääräisen tavaran hävittäminen kodista on yksi isoimmista askeleista oman ajattelun ja asenteen muutoksen rinnalla. Ei mikään helppo prosessi, kun niin paljon kaikenlaista on muutenkin meneillään.
Samalla, kun koti rauhoittuu ja se tavaran aiheuttama kuorma vähenee, myös ajatukset kirkastuu ja niitä on helpompi itsekin kuulla. Tämän hetken haave on saada kaikki ylimääräinen pois. Ehkä sitten kuuluu ne seuraavatkin haaveet helpommin.
Taloudellisesti tavaran hävitysprosessista ei ole tällä tavalla kuin haittaa, kun ne viedään kaatopaikalle. Jonkinlaista maksua todennäköisesti joutuu maksamaan ainakin osasta tavaraa. Mutta nämä on nämä oppirahat, jotka maksetaan. Eiköhän tämä prosessi tule päätökseen jossain vaiheessa ja sitten helpottaa.
Mikä on sinun tavarasuhde?
Eilen etenkin sää suosi ja posket sai hehkuvan punaisen värin kärvähtäessään auringossa.
Viikonloppu meni nurkkien raivauksen merkeissä ja vanhan talon varastoja kaiveltiin kaatopaikkakuorman (eli kierrätyskeskuskuorman) merkeissä. Yksi kärryllinen löytyi erilaista tavaraa pois vietäväksi. Muutamia pennejä olisi voinut osasta tavarasta saada, mutta tällä kertaa ne lähtee materiaalina kierrätettäväksi. Meillä on isot varastotilat, jotka on vuosien varrella täyttyneet erilaisistä omista ja muiden tavaroista, joita sitten ei ole kukaan vaan käynyt hakemassa pois. Vuosien mittaan olemme omaan piikkiin hävittäneet kaikenlaisia isoja huonekaluja ja ties mitä tavaraa, kun omistajat eivät ole sitten kamojaan enää halunneet. Sen siitä liiasta kiltteydestä saa...
Oppia ikä kaikki.
Pihassa tehtiin kuorman täyttämisen lisäksi muitakin hommia ja nuotiossa loimusi vanhoja kuormalavoja ja muuta palavaa. Tuleen katsominen on aina niin jotenkin rauhoittavaa. Niska-hartiaseutu sai kyytiä haravan kanssa heiluessa ja se vihertävä nurmi nosti kesäfiiliksen.
Sunnuntaina koko päivä vierähti ulkona ja grillikausi avattiin ihan tosissaan.
Tänä keväänä asenne nurkkien raivaukseen on ihan erilainen aiempiin vuosiin verraten. Pari vuotta sitten löysin KonMarin ja olen jollain tavalla sen oppeja ja omaa arkijärkeä ja muuta ajattelua käyttäen karsinut kotoa tavaraa sitä mukaa, kun olen jaksanut ja ehtinyt. Projekti ei ole ollut sinänsä ihan helppo. Itse sisäistin asian kyllä, mutta muun perheen saaminen mukaan ei olekaan ollut ihan helppoa. Siihen on kulunut tämä pari vuotta, mutta työ ajattelun kirkastamiseksi on todella kannattanut!
Pikkuhiljaa koti alkaa pysyä kunnossa helpommin verrattuna aiempaan. Elämän yksinkertaistaminen on ollut tavoitteena ja se ylimääräisen tavaran hävittäminen kodista on yksi isoimmista askeleista oman ajattelun ja asenteen muutoksen rinnalla. Ei mikään helppo prosessi, kun niin paljon kaikenlaista on muutenkin meneillään.
Samalla, kun koti rauhoittuu ja se tavaran aiheuttama kuorma vähenee, myös ajatukset kirkastuu ja niitä on helpompi itsekin kuulla. Tämän hetken haave on saada kaikki ylimääräinen pois. Ehkä sitten kuuluu ne seuraavatkin haaveet helpommin.
Taloudellisesti tavaran hävitysprosessista ei ole tällä tavalla kuin haittaa, kun ne viedään kaatopaikalle. Jonkinlaista maksua todennäköisesti joutuu maksamaan ainakin osasta tavaraa. Mutta nämä on nämä oppirahat, jotka maksetaan. Eiköhän tämä prosessi tule päätökseen jossain vaiheessa ja sitten helpottaa.
Mikä on sinun tavarasuhde?
Mä olen aina ollut aika minimalistihenkinen. Siihen on varmaan monta syytä:
VastaaPoistaa) hamsterivanhemmat, joiden ansiosta olen aina vihannut sitä kun joka nurkka on täynnä turhaa tavaraa, huonekalua, krääsää... Raivostuttavaa!
b) olen muuttanut opintojen takia useamman kerran ja jokaisen muuton yhteydessä olen heittänyt kaiken vähänkin turhan menemään
c) nytkään en asu omassa talossa, joten sisustus on ollut jo valmiina kun olen miehen luo muuttanut. Ei ole siis ollut mitään tarvetta suunnata Ikeaan.
Mä tykkään siitä että jokaisella tavaralla on oma paikkansa suljetun kaapinoven tai vetolaatikon takana. Kotiavaimilla, parittomilla sukilla, tyhjillä pulloilla, laturijohdoilla. Ihan kaikilla tavaroilla! Näin ei ole kaikki pinnat täynnä sellaista epämääräistä irtokamaa joka vaan pyörii tasolta toiselle vailla päämäärää ja häiritsee siivoamista. Siinä kohti kun se kaappi tai hylly on ihan täynnä, on syytä pohtia onko kaikki tavara tarpeellista säilyttää. Jos ei, niin huoletta lentää roskiin/kierrätykseen/kirpparille. Samoin vaatteet käyn läpi vähintään kerran vuodessa ja ne mitkä ei ole eksynyt vuoden aikana päälle, saa lähdöt kaapista :D
Tämä nyt ei aivan toteudu meillä, koska en asu taloudessa yksin. Mutta tätä kohti pyrin ja itsellä ei ole kyllä siis minkäänlaisia tunnontuskia pistää turhaa kamaa kiertämään.
Sinulla on selvästi hyvä asenne tavaraan ja omistamiseen!
PoistaMeillä tähän on nyt puututtu katkaisemalla tavaravirta ja se on huomattavasti auttanut asiaa. Nyt sitten suunta on vähentää tavaraa. Eli kohta tuloksia näkyy todenteolla, kun sisään ei tule mitään ja pois lähtee reilusti,
Vielä meidänkin elämä yksinkertaistuu.
Liikaa. Kävin juuri kaappeja läpi. MItä teen 15 käsilaukulla? EN MITÄÄN. myyntiin kaikki?! Minimalismia kehiin, on sitten vähemmän siivottavaa. Pirkule, ihan raivon pisti päälle.
PoistaMinä otin eilen myös yhden projektin työn alle ja suunnittelen hoitavani sen loppuun mahdollisimman nopeasti. Kirppispöydän ottaminen voisi olla fiksu veto tässä vaiheessa, niin saisi tavaraa suoraan sinne.
PoistaJotenkin vapauttavaa, vaikka kova homma onkin.