Raha(na)inen

Olen parina vuonna pitänyt talvella haastekuukauden, jonka aikana olen pyrkinyt käymään kaupassa vain kerran tai ainakin vain tosi harvoin. Haastekuukausi on opettanut kaikenlaista itsestä, omista tavoista ja arvoista. Ja yksi oppi minkä sieltä olen saanut, on se, että ruoka ei ole ensimmäinen pihistelyn kohde - vaikka siitä on helppo tavallaan säästää. Olemme mielestäni syöneet aina monipuolisesti. Olen huolehtinut kesällä ja syksyllä siitä, että kaapista ja lautaselta löytyy erilaisia metsän antimia tai kotipuutarhan marjoja myös talvella käytettäväksi ja olemme niitä jo monta vuotta syöneet. Nyt lautasella on kuitenkin tapahtunut mullistus, joka on muuttanut myös jääkaapin sisältöä ihan toisenlaiseksi. Aloitimme puolisoni kanssa ketogeenisen ruokavalion noudattamisen helmi-maaliskuussa, eli heti sen jälkeen kun haastekuukausi alkoi olla lusittuna helmikuun lopussa. Lautasella on nykyään huomattavasti värikkäämpää ruokaa ja sen täyttää pääasiassa kasvikset. Päivän kalorit ko

Minulla on palkkapäivä kerran kuukaudessa ja se ympärille olen rakennellut systeemin, jolla varmistan rahan riittävyyden tarpeelliseen. Sen lisäksi puolisoni saa palkan kahden viikon välein, joka on tosi hyvä systeemi ja sen myötä taloudessamme on jopa kolme palkkapäivää kuukaudessa parhaina kuukausina. Olen automatisoinut tilisiirrot tileiltä niin, että vaikken kävisi verkkopankissa - rahat siirtyy tarvittaville tileille itsekseen. Olen myös automatisoinut laskut niin, että mikäli laskun loppusumma on tavanomainen- sitä ei edes tarvitse itse hyväksyä vaan se menee automaattisesti tililtä. Tämä helpottaa elämää kummasti. Välillä huomaan rahaa menneen enemmän kuin oletettu - harvoin sitä jää enemmän. Käytännössä ainakin oma tili on lähellä nollaa aina. Puolisoni sen sijaan käyttää hyvin vähän rahaa mihinkään. Olen juurikin tarkastellut sitä, että pitääkö meidän päivittäistavaraostoksiin varata enemmän rahaa, sillä joudun usein käyttämään omaa tiliäni ruokakaupassa. Bensan hint

Joskus ihmettelen ihmisen ajatuksia ja sitä miten suuri voima ajatuksilla on.  Olen lukenut viimevuosina paljon siitä tavoitteen asettamisesta tai universumilta pyytämisestä tai miksi sitä nyt kutsuisi ja viimevuoden lopulla päätin ottaa härkää sarvesta ja toivoa ja tavoitella jotain. Tai tarkennuksena sanon, että olen tehnyt tätä jo pitkään, mutta ehken ihan niin konkreettisilla asioilla kuin esimerkiksi palkankorotus.   Muistan sanoneeni asian ihan ääneen ja hyvin varmasti ja vakaasti. Ja vielä peilistä itseäni katsoen. Sanoin, että haluan tämän vuoden aikana palkankorotuksen. En osannut oikein summia miettiä, mutta taisin ajatella kuitenkin seuraavaa pyöreää tasalukua - eli 3000 euron bruttopalkkaa.  En tiennyt miten sen voisin saada enkä tiennyt minkälainen se olisi. En osannut oikein arvata miten vaikeaa tai helppoa sen saaminen olisi - vaan niin vaan olen tilanteessa, jossa saan ainakin väliaikaisesti isompaa palkkaa tänävuonna. Todennäköisesti työstä, josta palkkaa sa

Omaisuus Osakkeet 17012,59e Rahastot 3696,15e S-Juna 500e Säästöt 3500e ASP 4960,08e Auto 4000e Yhteensä 33668,82e (+353,71e) Rahanmenoa riittää, mutta positiivista on, että summa on viimekuusta kasvanut. Painin jatkuvasti sen kanssa, että säästääkö vai syödä? Kesä kolkuttelee ja rahanmenoa riittää edelleen. Aion ainakin jonkin verran vähentää säästämistä, jotta rahaa on enemmän käytettäväksi arjessa ja lomalla. Tuntuu olevan niin, että kesällä ei ehdi juuri säästämistä ajatella ja se on kyllä hyvä tästä lähtien nyt selvästi muistaa. Ehkä ensivuonna en budjetoi kesälle kuin minimisäästöt ja maksimielämisen. Eli sen sijaan, että pidetään kovaa säästövuotta - sen sijaan koitetaankin mielummin elää enemmän. Tosin, tässä oravanpyörässä ei paljoa ehdi muuta kuin syödä, nukkua ja tehdä töitä.