Rahaa hyvään tarkoitukseen
Olen jo vuosia tukenut erilaisia hyväntekeväisyyskohteita vaihtelevilla summilla taloudestani riippuen ja niin teen edelleen. Tässä blogissa esittelen omia avustuskohteitani.
Ensimmäinen hyväntekeväisyyskohteeni oli muutaman vuoden kestänyt kuukausilahjoitus SPR:lle. Aloitin sen ollessani opiskelija ja muistelen summan olleen alussa ehkä 50 markkaa. Lahjoitin muutaman vuoden ajan, kunnes sitten jossain vaiheessa laitoin sen lahjoituksen katkolle enkä ole sitten siihen enää palannut.
Alle kymmenen vuotta sitten tutustuin ensimmäisen kerran Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n ja sen jälkeen olen tukenut heidän toimintaa tilaamalla eri mittaisia jaksoja Tukilinja-lehteä.
Tukilinja on siitä näppärä tapa lahjoittaa, että lehti tulee määräajaksi ja se päättyy tilausjakson loppuun ilman, että sitä pitää itse lopettaa sitä tilausta. Tilauksista löytyy todennäköisesti sopivan mittaisia jaksoja eli eri hinnalla, joilla tukea tätäkin tärkeää asiaa.
Olin muutaman vuoden ajan Amnestyn kuukausilahjoittaja. Aloittaessani lahjoittamisen olin kotona vauvan kanssa ja hoitovapaalla pienillä rahoilla enkä voinut lahjoittaa isoa summaa. Koin kuitenkin tärkeäksi lahjoittaa ihan jo oman hyvinvoinnin vuoksi, vaikka summat pieniä onkin. Auttaminen tekee omalle sielulle hyvää.
Olen tukijäseneä erilaisissa yhdistyksissä tukimielessä. Esim. Imetyksen tuki ry, ensi-ja turvakotiyhdistys jne.
Olen myös osallistunut erilaisiin keräyksiin kaivelemalla kolikoita pussin pohjalta ja lahjoittanut enemmän tai vähemmän. Olen tukenut invalidiliittoa lahjoittamalla pienen summan, kun heidän joulukorttinsa ovat postilaatikosta tulleet vapaaehtoisen tilisiirron kanssa. Olen lähettänyt tekstiviestejä elämä lapselle-konsertin yhteydessä ja ostanut kaupasta Roosa nauha-tuotteita. Osallistuin Lahjoita naiselle ammatti-keräykseen, jossa kerätään rahaa kehitysmaihin naisten koulutukseen.
Lahjoittamani summat ei koskaan ole olleet kovinkaan suuria, mutta ehkä jonain päivänä pystyn lahjoittamaan enemmänkin. Sen vuoksi on tärkeää nyt harjoitella toisille antamista, että oikeasti pystyy antamaan sitten, kun on jotain annettavaa.
Juuri tällä hetkellä en lahjoita rahaa millekään järjestölle vaan päätin eräänä päivänä, että lahjoitan kuukausittain itselleni sopivan summan eräälle lapsuudenystävälle.
Tämän ihmisen elämä on aikamoinen sekasotku taloudellisesti ja kaikkineen. Tein päätöksen lahjoittaa hänelle kuukausittain 7 kuukauden ajan sen summan, jonka nyt muutenkin voisin lahjoittaa johonkin saamatta sille mitään vastinetta.
Toivon tämän rahan osoittavan, että joku välittää hänestä ja että hän voisi myös itse alkaa välittämään itsestään.
Kerroin rahallisen apuni olevan määräaikaista ja toivon sen rahan tekevän sinä aikana tehtävänsä, eli kertovan hänelle hänen olevan tärkeä ja vaivan arvoinen. Sanoilla ei ole ollut merkitystä, mutta toivon tämän konkreettisen teon kertovan asiasta.
Rahallisen panostuksen lisäksi lahjoitan jotain vielä arvokkaampaa, eli omaa aikaani. Teen vapaaehtoistyötä eri tavoilla järjestöille, naapureille, kyläyhdistykselle, ystäville, sukulaisille ja miten nyt aina toista ihmistä (tai eläintä) voikaan omien resurssien rajoissa auttaa. Auttamistapoja on monia - neuvon talousasioissa ja autan budjetoinnissa, kannan muuttokuormaa, järjestelen lastenhoitoja, käytän lemmikkiä lääkärissä lounastauolla, osallistun järjestön hallitustoimintaan, autan tapahtumajärjestelyssä, laulan ja esiinnyn, kuuntelen, kysyn kuulumisia aika ajoin ja keskustelen mieltä painavista asioista, rohkaisen, etsin tietoa, autan tietotekniikan kanssa, käyn kaupassa, asennan ohjelmia koneelle, ja mitä nyt ikinä voi tulla mieleen.
Summat joita lahjoitan on olleet 5-20 e/kk tai yksittäisinä lahjoituksina enintään 50e kerralla. Eli valtavista summista ei ole kyse. Isoin juttu on se antaminen ja auttaminen ja sen osoittaminen, että välittää ja näkee toisen hädän tai yksinäisyyden. Maailma olisi niin paljon parempi paikka, kun kaikki ymmärtäisimme, että se korkein onni on antamista ja omien lahjojen jakamista muille.
Millä tavalla te lukijani autatte "vastikkeetta" tai mihin tarkoituksiin te lahjoitatte rahaa?
Ensimmäinen hyväntekeväisyyskohteeni oli muutaman vuoden kestänyt kuukausilahjoitus SPR:lle. Aloitin sen ollessani opiskelija ja muistelen summan olleen alussa ehkä 50 markkaa. Lahjoitin muutaman vuoden ajan, kunnes sitten jossain vaiheessa laitoin sen lahjoituksen katkolle enkä ole sitten siihen enää palannut.
Alle kymmenen vuotta sitten tutustuin ensimmäisen kerran Vammaisten koulutuksen ja työllistymisen tuki ry:n ja sen jälkeen olen tukenut heidän toimintaa tilaamalla eri mittaisia jaksoja Tukilinja-lehteä.
Tukilinja on siitä näppärä tapa lahjoittaa, että lehti tulee määräajaksi ja se päättyy tilausjakson loppuun ilman, että sitä pitää itse lopettaa sitä tilausta. Tilauksista löytyy todennäköisesti sopivan mittaisia jaksoja eli eri hinnalla, joilla tukea tätäkin tärkeää asiaa.
Olin muutaman vuoden ajan Amnestyn kuukausilahjoittaja. Aloittaessani lahjoittamisen olin kotona vauvan kanssa ja hoitovapaalla pienillä rahoilla enkä voinut lahjoittaa isoa summaa. Koin kuitenkin tärkeäksi lahjoittaa ihan jo oman hyvinvoinnin vuoksi, vaikka summat pieniä onkin. Auttaminen tekee omalle sielulle hyvää.
Olen tukijäseneä erilaisissa yhdistyksissä tukimielessä. Esim. Imetyksen tuki ry, ensi-ja turvakotiyhdistys jne.
Olen myös osallistunut erilaisiin keräyksiin kaivelemalla kolikoita pussin pohjalta ja lahjoittanut enemmän tai vähemmän. Olen tukenut invalidiliittoa lahjoittamalla pienen summan, kun heidän joulukorttinsa ovat postilaatikosta tulleet vapaaehtoisen tilisiirron kanssa. Olen lähettänyt tekstiviestejä elämä lapselle-konsertin yhteydessä ja ostanut kaupasta Roosa nauha-tuotteita. Osallistuin Lahjoita naiselle ammatti-keräykseen, jossa kerätään rahaa kehitysmaihin naisten koulutukseen.
Lahjoittamani summat ei koskaan ole olleet kovinkaan suuria, mutta ehkä jonain päivänä pystyn lahjoittamaan enemmänkin. Sen vuoksi on tärkeää nyt harjoitella toisille antamista, että oikeasti pystyy antamaan sitten, kun on jotain annettavaa.
Juuri tällä hetkellä en lahjoita rahaa millekään järjestölle vaan päätin eräänä päivänä, että lahjoitan kuukausittain itselleni sopivan summan eräälle lapsuudenystävälle.
Tämän ihmisen elämä on aikamoinen sekasotku taloudellisesti ja kaikkineen. Tein päätöksen lahjoittaa hänelle kuukausittain 7 kuukauden ajan sen summan, jonka nyt muutenkin voisin lahjoittaa johonkin saamatta sille mitään vastinetta.
Toivon tämän rahan osoittavan, että joku välittää hänestä ja että hän voisi myös itse alkaa välittämään itsestään.
Kerroin rahallisen apuni olevan määräaikaista ja toivon sen rahan tekevän sinä aikana tehtävänsä, eli kertovan hänelle hänen olevan tärkeä ja vaivan arvoinen. Sanoilla ei ole ollut merkitystä, mutta toivon tämän konkreettisen teon kertovan asiasta.
Maailma olisi niin paljon parempi paikka, kun kaikki ymmärtäisimme, että se korkein onni on antamista ja omien lahjojen jakamista muille.
Rahallisen panostuksen lisäksi lahjoitan jotain vielä arvokkaampaa, eli omaa aikaani. Teen vapaaehtoistyötä eri tavoilla järjestöille, naapureille, kyläyhdistykselle, ystäville, sukulaisille ja miten nyt aina toista ihmistä (tai eläintä) voikaan omien resurssien rajoissa auttaa. Auttamistapoja on monia - neuvon talousasioissa ja autan budjetoinnissa, kannan muuttokuormaa, järjestelen lastenhoitoja, käytän lemmikkiä lääkärissä lounastauolla, osallistun järjestön hallitustoimintaan, autan tapahtumajärjestelyssä, laulan ja esiinnyn, kuuntelen, kysyn kuulumisia aika ajoin ja keskustelen mieltä painavista asioista, rohkaisen, etsin tietoa, autan tietotekniikan kanssa, käyn kaupassa, asennan ohjelmia koneelle, ja mitä nyt ikinä voi tulla mieleen.
Summat joita lahjoitan on olleet 5-20 e/kk tai yksittäisinä lahjoituksina enintään 50e kerralla. Eli valtavista summista ei ole kyse. Isoin juttu on se antaminen ja auttaminen ja sen osoittaminen, että välittää ja näkee toisen hädän tai yksinäisyyden. Maailma olisi niin paljon parempi paikka, kun kaikki ymmärtäisimme, että se korkein onni on antamista ja omien lahjojen jakamista muille.
Millä tavalla te lukijani autatte "vastikkeetta" tai mihin tarkoituksiin te lahjoitatte rahaa?
Olen itsekin lahjoittanut jonkin verran, mutta eniten olen lahjoituksia tehnyt omille tutuilleni. Useammalla on ollut heikko rahatilanne. Viime vuonna annoin eräälle läheiselle ihmiselle lähes 500 euron "lainan", jota en tule koskaan perimään takaisin. Hän sai sillä perheelleen joulun ja maksettua vuokrarästin. Itseltä se ei kumminkaan ollut pois peruselämästä, ainoastaan säästöistä.
VastaaPoistaMinusta juurikin se lahjan antaminen läheiselle on tärkeää.
PoistaMinä olen tehnyt periaatepäätöksen siitä, että joko annan rahaa tai sitten en anna. En lähde lainaamaan tilanteessa, jossa on riskiä, että raha jää saamatta takaisin vaan mielummin annan summan, jonka koen sopivaksi.
Silloin ei suhteet kärsi rahan takia, mutta pystyy auttamaan.
Tosin, kaikista mieluiten auttaisin talousasioiden suunnittelussa niin, että vastaavaa tilannetta ei tulisi uudelleen vastaan, mutta monille se on aika arka paikka puhua rahasta ja näyttää tilanteensa.
PoistaSinullahan tuntuu olevan monta rautaa tulessa auttamisen suhteen, kuulostaa hyvältä! Itse vierastan tuollaisia kuukausilahjoituksia, lahjoitan esim Nälkäpäivän tai Roosa-nauha tyylisiin juttuihin. Joulun aikaan auttaminen korostuu. Osallistun kaikenmaailman keräyksiin, lähinnä niihin joissa annetaan lahjoja lapsille. Rakastan myös antaa lahjoja. Mulla menee joululahjojen ostaminen yleensä aina överiksi, lähipiirissäni kukaan ei varsinaisesti ole mitenkään avun tai lahjojen tarpeessa. Hmm,,, ehkä tänä jouluna lahjoitan vähän enemmän keräyksiin ja ostan vähemmän lahjoja läheisille. Muille antaminen tuottaa kyllä itselle todella paljon hyvää oloa, vaikka aina tietenkin voisi antaa ja auttaa enemmän. Haaveilen vapaaehtoistyön tekemisestä, mutta tällä hetkellä ei rahkeet riitä sille saralle.
VastaaPoistaKiitos kommentista :)
PoistaVapaaehtoistyötä pystyy tekemään tosi vaihtelevalla tavalla. Siis vaihtelevia määriä. Toiset jutut on kertaluonteisia, toisiin sitoudutaan vuodeksi kerrallaa (esim hallitustyö).
Vapaaehtoistyö antaa ehkä kaikista eniten :)
Antaminen on kyllä huippua :)