Konmari aloitti mullistuksen elämässä
Glendora&Raha- blogin Konmari-postaussarjasta innostuneena päätin itsekin kirjoittaa omasta Konmari projektistani - tai lähinnä nyt ajatuksista joita tässä heräsi.
Aloitin Konmari-taipaleen reilu pari vuotta sitten, eikä mikään ole enää ollut sama sen jälkeen.
Sen myötä on mennyt uusiksi monikin juttu.
En varsinaisesti raivaa Konmari-metodilla, mutta raivaan sen innostamalla omalla metodillani, jossa on sekoitus konmaria ja varmaan perinteistä siivoamista ja raivaamista sekä sitten ilmastoahdistuksesta kumpuavaa sisäistä taistelua.
En siis halua raivaamalla tavaraa aiheuttaa lisää harmia, mutta samaan aikaan tiedostan, ettei ihmiset oikein kukaan halua minun vanhoja tavaroita, vaikka ne toimivia olisivatkin.
En omista mitään superhyvää laatua ja monet tavarat/vaatteet ovat jäljiltäni jo selvästi käytetyssä kunnossa.
Itse ostan usein vähän käytettyä ja taidan olla säästäväinen luonne, joka ilmenee halvalla ostamisena (tätä kyllä työstän) mielummin kuin ostamalla juuri sen mitä tarvitsee hinnasta riippumatta.
Näin ollen en istu kultakasan päällä eikä omistamastani tavarasta juuri rahaa liikene niistä eroon päästessä.
Olen halunnu siis päästä helpolla ja kantanut varmasti toista sataa pussillista tavaraa lahjoitukseen. Ja olen varma, että en liioittele. Alussa jaksoin parempia tavaroita myydä ja sainkin ensimmäisen vuoden aikana siitä ihan rahaakin. Silloin tuntui, että kirppiksellä kulki tavara - nyttemmin ei oikein enää.
Nykyään pääasiassa vien tavarat lahjoitukseen paikalliselle hyväntekeväsyyskirppikselle tai joskus tosi harvoin UFF:n laatikkoon.
Nettikirppiksellä ajoittain jaksan kaupitella tavaraa, mutta sielläkin mielummin laitan roskalavalle myyntiin sillä, että vaan käy hakemassa pois pihasta.
Myymiseen, kuljettamiseen ja muuhun kuluva aika on vaan sellaista, johon en halua kallisarvoista aikaani käyttää - joten mielummin annan tavaran ja otan opikseni.
Lasten vaatteissa olen pikkuhiljaa alkanut siirtyä siihen, että vähemmän on enemmän. Eli yritän pitää heidän vaatekaapit aika maltillisina. He käyttävät muutamia vaatteita joista pitävät ja niitä sitten pestään kerta toisensa jälkeen. Nopeasti huomaa mitkä vaatteet kaapissa ovat ihan turhia ja ne vaan pitää muistaa ajoittain kaapista raivata pois.
Me tosin saamme paljon vaatetta ja yritänkin sitten itse osaltani laittaa hyvän kiertämään lahjoittamalla lasten vaatteet/kengät jne naapureille tai sukulaisille, joilla on sopivan ikäisiä lapsia lahjoituksia ajatellen.
Omalla vaatekaapilla huomaan, että olen viimeiset vuodet lihonut ja laihtunut ja ollut raskaana. Joka kausi vaatekoko vaihtuu.
Tällä hetkellä onneksi pienempään päin ja näin se saa trendi olla jatkossakin.
Olen koittanut pienemmät vaatteeni löytää pääasiassa kirpparilta ja kestää isojen vaatteiden kanssa tässä matkalla.
Ennen kuin törmäsin KonMariin, olin pitkään jo tuskaillun sen kanssa, että tavaraa on valtavasti. Olin ajoittain käynyt tavaraa läpi ajatellen poistavani sitä ja törmäsin monta kertaa tilanteeseen, että en vaan raaski luopua - kun jokin sisäinen mekanismi herätti ajattelemaan, että joskus voi tarvita.
Konmari herätti lopulta karsimaan elämästä pois huonoa ja turhaa. Sellaista, joka vaan kuormittaa, joka ei anna mitään, mutta vie aikaa.
Vaikka nyt joku tavara jossain varastossa ei kuluttaisi aikaani, niin toisaalta jossain vaiheessa se tulisi niin tekemään. Jossain vaiheessa tavara pitäisi jotenkin käsitellä.
Samoin aloin ajatella ihmissuhteista. Jotkin ihmissuhteet olivat sellaisia, että eivät enää vuosiin olleet antaneet mitään hyvää. Lähinnä vaan pahaa mieltä ja ahdistusta, kun vuorovaikutus oli vain pään hakkaamista seinään.
Konmarin myötä lopultakin aloin uskaltaa päästää irti ihmissuhteista, jotka toimivat vain koska minä olin se joka ylläpiti ja otti yhteyttä. Huomasin samoihin aikoihin, että minua oli aika paljon käytetty hyväksi - sillä olen tosi toimeen tarttuva ihminen, ja sellaisesta ominaisuudesta on monelle apua monissa tilanteissa. Lisäksi olen vielä hyvä lohduttamaan ja rohkaisemaan, joten puoleeni käännyttiin usein tilanteissa, joissa ongelmia oli jo kasautunut ja kaivattiin joku laittamaan alulle korjausurakka.
Isoimpia vaikutuksia on ollut se, että samalla kun karsin tavaraa - opin tekemään päätöksiä. Opin tekemään ensin pieniä päätöksiä ja kantamaan niistä vastuun ja sitä myötä sitten tekniikan opittuani olen osannut tehdä isompiakin päätöksiä nopeasti hyvin.
Päätöksentekotaito on loistava taito työssä ja vapaa-ajalla ja sen harjoitteluun kannattaa satsata. Konmari auttaa tässä!
En varsinaisesti ole miettinyt konmaria enää viimeaikoina - tai tavaroiden paikkoja tai muuta sellaista vaan enemmänkin olen alkanut keskittyä siihen sisäiseen hyvinvointiin, jolloin voi olla "perillä" milloin vain.
Olen silti sitä mieltä, että konmari on ollut ehdottomasti tärkeimpiä juttuja tässä matkalla ja yksittäisistä asioista auttanut kaikkein eniten.
Sen lisäksi, että koti on siistiytynyt ja siellä eläminen ja kaiken ylläpito on helpottunut - olen oppinut patoamaan tavaratulvaa ja tekemään hyviä ja nopeita päätöksiä erilaisissa tilanteissa.
Ja mikä parasta, olen ymmärtänyt mitä tarkoittaa kun kannetaan vastuu omista päätöksistä, valinnoista, teoista ja tekemättä jättämisistä.
Siinä on asia, joka auttaa elämässä melkein missä asiassa vaan.
Aloitin Konmari-taipaleen reilu pari vuotta sitten, eikä mikään ole enää ollut sama sen jälkeen.
Sen myötä on mennyt uusiksi monikin juttu.
En varsinaisesti raivaa Konmari-metodilla, mutta raivaan sen innostamalla omalla metodillani, jossa on sekoitus konmaria ja varmaan perinteistä siivoamista ja raivaamista sekä sitten ilmastoahdistuksesta kumpuavaa sisäistä taistelua.
En siis halua raivaamalla tavaraa aiheuttaa lisää harmia, mutta samaan aikaan tiedostan, ettei ihmiset oikein kukaan halua minun vanhoja tavaroita, vaikka ne toimivia olisivatkin.
En omista mitään superhyvää laatua ja monet tavarat/vaatteet ovat jäljiltäni jo selvästi käytetyssä kunnossa.
Itse ostan usein vähän käytettyä ja taidan olla säästäväinen luonne, joka ilmenee halvalla ostamisena (tätä kyllä työstän) mielummin kuin ostamalla juuri sen mitä tarvitsee hinnasta riippumatta.
Näin ollen en istu kultakasan päällä eikä omistamastani tavarasta juuri rahaa liikene niistä eroon päästessä.
Olen halunnu siis päästä helpolla ja kantanut varmasti toista sataa pussillista tavaraa lahjoitukseen. Ja olen varma, että en liioittele. Alussa jaksoin parempia tavaroita myydä ja sainkin ensimmäisen vuoden aikana siitä ihan rahaakin. Silloin tuntui, että kirppiksellä kulki tavara - nyttemmin ei oikein enää.
Nykyään pääasiassa vien tavarat lahjoitukseen paikalliselle hyväntekeväsyyskirppikselle tai joskus tosi harvoin UFF:n laatikkoon.
Nettikirppiksellä ajoittain jaksan kaupitella tavaraa, mutta sielläkin mielummin laitan roskalavalle myyntiin sillä, että vaan käy hakemassa pois pihasta.
Myymiseen, kuljettamiseen ja muuhun kuluva aika on vaan sellaista, johon en halua kallisarvoista aikaani käyttää - joten mielummin annan tavaran ja otan opikseni.
Lasten vaatteissa olen pikkuhiljaa alkanut siirtyä siihen, että vähemmän on enemmän. Eli yritän pitää heidän vaatekaapit aika maltillisina. He käyttävät muutamia vaatteita joista pitävät ja niitä sitten pestään kerta toisensa jälkeen. Nopeasti huomaa mitkä vaatteet kaapissa ovat ihan turhia ja ne vaan pitää muistaa ajoittain kaapista raivata pois.
Me tosin saamme paljon vaatetta ja yritänkin sitten itse osaltani laittaa hyvän kiertämään lahjoittamalla lasten vaatteet/kengät jne naapureille tai sukulaisille, joilla on sopivan ikäisiä lapsia lahjoituksia ajatellen.
Omalla vaatekaapilla huomaan, että olen viimeiset vuodet lihonut ja laihtunut ja ollut raskaana. Joka kausi vaatekoko vaihtuu.
Tällä hetkellä onneksi pienempään päin ja näin se saa trendi olla jatkossakin.
Olen koittanut pienemmät vaatteeni löytää pääasiassa kirpparilta ja kestää isojen vaatteiden kanssa tässä matkalla.
Konmari herätti karsimaan elämästä pois huonoa ja turhaa
Ennen kuin törmäsin KonMariin, olin pitkään jo tuskaillun sen kanssa, että tavaraa on valtavasti. Olin ajoittain käynyt tavaraa läpi ajatellen poistavani sitä ja törmäsin monta kertaa tilanteeseen, että en vaan raaski luopua - kun jokin sisäinen mekanismi herätti ajattelemaan, että joskus voi tarvita.
Konmari herätti lopulta karsimaan elämästä pois huonoa ja turhaa. Sellaista, joka vaan kuormittaa, joka ei anna mitään, mutta vie aikaa.
Vaikka nyt joku tavara jossain varastossa ei kuluttaisi aikaani, niin toisaalta jossain vaiheessa se tulisi niin tekemään. Jossain vaiheessa tavara pitäisi jotenkin käsitellä.
Samoin aloin ajatella ihmissuhteista. Jotkin ihmissuhteet olivat sellaisia, että eivät enää vuosiin olleet antaneet mitään hyvää. Lähinnä vaan pahaa mieltä ja ahdistusta, kun vuorovaikutus oli vain pään hakkaamista seinään.
Konmarin myötä lopultakin aloin uskaltaa päästää irti ihmissuhteista, jotka toimivat vain koska minä olin se joka ylläpiti ja otti yhteyttä. Huomasin samoihin aikoihin, että minua oli aika paljon käytetty hyväksi - sillä olen tosi toimeen tarttuva ihminen, ja sellaisesta ominaisuudesta on monelle apua monissa tilanteissa. Lisäksi olen vielä hyvä lohduttamaan ja rohkaisemaan, joten puoleeni käännyttiin usein tilanteissa, joissa ongelmia oli jo kasautunut ja kaivattiin joku laittamaan alulle korjausurakka.
Päätöksentekotaito on loistava taito työssä ja vapaa-ajalla ja sen harjoitteluun kannattaa satsata. Konmari auttaa tässä!
Isoimpia vaikutuksia on ollut se, että samalla kun karsin tavaraa - opin tekemään päätöksiä. Opin tekemään ensin pieniä päätöksiä ja kantamaan niistä vastuun ja sitä myötä sitten tekniikan opittuani olen osannut tehdä isompiakin päätöksiä nopeasti hyvin.
Päätöksentekotaito on loistava taito työssä ja vapaa-ajalla ja sen harjoitteluun kannattaa satsata. Konmari auttaa tässä!
En varsinaisesti ole miettinyt konmaria enää viimeaikoina - tai tavaroiden paikkoja tai muuta sellaista vaan enemmänkin olen alkanut keskittyä siihen sisäiseen hyvinvointiin, jolloin voi olla "perillä" milloin vain.
Olen silti sitä mieltä, että konmari on ollut ehdottomasti tärkeimpiä juttuja tässä matkalla ja yksittäisistä asioista auttanut kaikkein eniten.
Sen lisäksi, että koti on siistiytynyt ja siellä eläminen ja kaiken ylläpito on helpottunut - olen oppinut patoamaan tavaratulvaa ja tekemään hyviä ja nopeita päätöksiä erilaisissa tilanteissa.
Ja mikä parasta, olen ymmärtänyt mitä tarkoittaa kun kannetaan vastuu omista päätöksistä, valinnoista, teoista ja tekemättä jättämisistä.
Siinä on asia, joka auttaa elämässä melkein missä asiassa vaan.
Mielenkiintoista lukea näitä minimalismiin ja konmaritukseen liittyviä juttuja! :)
VastaaPoistaOlisi kiinnostavaa kuulla tarkemmin, miten toteutit tämän ihmissuhteiden karsimisen. Laitoitko jotenkin selkeäsi välejä poikki tai ilmoititko jotenkin ihmisille tästä vai oletko lopettanut tai vähentänyt yhteydenpitoa jotenkin "näkymättömämmin"?
Ihmissuhteiden karsiminen onnistui isoilta osin sillä, että lakkasin itse pitämästä yhteyttä. Huomasin olevani kantava voima suhteessa. Ja samalla, kun sai vähän etäisyyttä alkoi huomata, että yhteydenotot toisesta suunnasta tuli vain tiettyinä hetkinä - silloin kun minua tarvittiin.
PoistaSe, että ilmoittaa jotenkin "nyt luovun sinusta", on energiaa vievää toimintaa. Sen sijaan yritän opetella elämään elämää tavalla, jossa arvostan itseäni - ja muita, mutta vedän rajani. Eli sen sijaan, että tekisin jonkin suuren päätöksen , jota pitäisi noudattaa, olenkin tehnyt pieniä päätöksiä jokapäivä.
On vaikeaa rajata vaikka jossain ihmissuhteessa sitä missä tapauksessa henkilöön voi olla yhteydessä ja missä ei. En siis rajaa, vaan annan itselleni luvan opetella sopivaa yhteydenpitoa tai itselleni sopivalla /arvoilleni sopivalla tavalla "liukenemista" paikalta.
En siis halua jättää ketään pulaan, en halua hylätä ketään julistamalla hylkäämistäni vaan annan aikaa itselleni ja toiselle osapuolelle pikkuhiljaa sopeutua siihen, että emme enää ole osa toistemme elämää.
Ja samalla annan luvan itselleni pitää enemmän yhteyttä, jos koen sen tarpeelliseksi.
Ajattelen tämän olevan sellaista opettelua. Haluan siis aidosti löytää sen kuka ja minkälainen ihminen olen ja miten kohtelen muita ja miten annan muiden kohdella minua. Mut pikkuhiljaa se oma tapa olla ihminen alkaa hahmottua :)
Kiitos sinulle kommentista ja hyvästä kysymyksestä. Vastaus oli aika ajatuksenvirtaa, mutta ehkä ajatukseni sieltä löytyy.
Kiitos hyvästä vastauksesta! Näin se varmasti toimiikin parhaiten :)
PoistaKarsiminen on kyllä mahtavaa! Itselläni taas useampi pussukka odottamassa kierrätykseen viemistä.
VastaaPoistaHei, luotto yksilöiden välillä on rahoitustapahtuma, jolla lainataan rahaa suoraan ihmisiltä ilman pankin väliintuloa. Suurimman osan ajasta se tehdään perhe- tai ystävällisessä ympäristössä. Mutta viime aikoina voit lainata muukalaiselta. Olen valmis tarjoamaan lainoja kenelle tahansa, jolla on mahdollisuus maksaa se takaisin ilman huolta. Odotan innolla tekemistäni kanssasi, jos tarvitset todella luottoa ja jos se on hyvää.
VastaaPoistaSähköposti: ( simondurochefort@gmail.com )