Mökkihaaveita
Kirjoitin tämän tekstin neljä kuukautta sitten, mutta jätin kuitenkin julkaisematta.
Nyt se tuli vastaan ja päätin julkaista blogin. Hieman suunnitelmat muuttuvat ja muuttunevat matkalla, mutta tässä ajatuksia viime syksyltä.
Olemme haaveilleet puolisoni kanssa mökistä jo pidemmän
aikaan. Siihen on kohdistettu erilaisia odotuksia ja toiveita, mutta sopivaa
mökkiä tai taloudellista tilannetta ei ole tullut mökin ostoon.
Tällä hetkellä olemme tilanteessa, jossa kumpikin työskentelee täysipäiväisesti
ja työ on aika vakaalla pohjalla lähivuosia ajatellen. Mökkihaave nostaa
päätään aika-ajoin ja pikkuhiljaa sitä on pyöritetty edes ja takaisin mielessä
ja mielen takana.
Samaan aikaan meillä on ollut vanha koti vuokrattuna – nyt jo toiselle
perheelle. Olemme olleet onnekkaita, että tämän pian 2 vuoden aikana mitä
olemme olleet pois vanhasta kodista – siellä on ollut asukkaita maksamassa
kulut ja meille vuokraa kahta tyhjää kuukautta lukuunottamatta koko ajan.
Asukkaiden aikana kaikenlaista on tapahtunut talossa ja talon ulkopuolella.
Ensimmäisten asukkaiden asuttaessa taloa sähkökaapelit kaivettiin seudulla
maajan ja liitettiin taloon ja pihapiiri siistiytyi, kun vanhat sähkötolpat
hävisi pihasta. Sen urakan aikana tapahtui kaikenlaista pientä harmia, mutta
onneksi kaikki saatiin lopulta sujumaan niiltä osin ihan hyvin.
Asukkaiden tilanne muuttui ja he lähtivät kohta vuosi sitten jättäen meille
talon tyhjilleen.
Päädyimme tilanteeseen, että pohdimme miten jatkossa
toimitaan – mutta ylikuormittuneena kaikesta – päädyimme etsimään uudet
vuokralaiset sen sijaan, että alkaisimme tyhjentää taloa ja laittaa myyntiin.
Ja saimmekin mukavan perheen asukkaaksi taloon.
Viime keväänä talossa halkesi viemäriputki aiheuttaen reilun kuukauden remontin
keittiöön. Vakuutus korvasi osan vahingosta, mutta putken iän vuoksi ihan
reilusti jäi itselle maksettavaa loppulaskusta.
Viemäri kuitenkin siltä osin sitten korjattiin, joten asia saatiin kuntoon –
mutta seurauksena siitä asukkaille alkoi kertyä huolenaiheita asumisesta ja
pelko, että muutakin vanhassa talossa tulee vastaan. Asukkailla oli hyvin
erilaiset asumistavat kuin mitä meidän perheellä oli talossa asuessa ollut ja
alkoi vaikuttaa, että talo ei ihan pystynyt vastaamaan perheen tapoihin mm vedenkulutuksen/suikussakäynnin
ja siitä syntyvän kosteuden suhteen. Haasteeksi tuli ilmanvaihto, kun perhe oli
hyvin ahkerasti suihkussa käyvä ja meidän perhettä runsaslukuisempana kosteutta
kertyi enemmän kuin aiemmin. Omassa mielessä alkoi olla huoli siitä, että mitä
pitkäaikaisseurauksia siitä tulee, jos talossa on jatkuvasti korkea
kosteusprosentti ja ehdotimmekin, että jos asukkaat haluavat etsiä
soveltuvamman kodin, niin he voivat irtisanoa sopimuksen normaalisti myös
kesken sopimamme kiinteän kauden – ja
nyt lokakuun lopussa saimme irtisanomisilmoituksen vuokralaisilta.
Ja niin meistä tuli kesämökillisiä.
Tämän menneen kahden vuoden aikana olemme pelänneet tilannetta, jossa asukkaat
lähtevät. Siihen on ollut kaksi syytä.
1) raha
2) päätöksenteon vaikeudet
Kaukana olevan ison kiinteistön ylläpitokulut ovat kalliita,
etenkin kun tarkoitus on pitää asunto lämpimänä myös poissa ollessa. Eli raha
on ollut haasteena siltä osin, että olisimme pitäneet kiinteistön tyhjillään.
Toisena stressitekijänä on ollut ajatus siitä, että meidän pitäisi tehdä päätös
kiinteistön myymisestä, jos se jää ilman vakinaisia asukkaita.
Olin ihan varma, että ainoa vaihtoehto vakiasukkaille vuokraamisen lisäksi on
myyminen, mutta päätöksen tekeminen tuntui todella vaikealta.
Tässä matkan varrella on kuitenkin tapahtunut kaikenlaisia sellaisia asioita,
jotka muuttivat tämän tilanteen ihan totaalisesti.
Ihan totaalisesti.
Sanotaan, että kun muutat tapaa katsoa
asioita – asiat, joita katsot, muuttuvat.
When you
change the way you look at things, things you look at change.
Wayne Dyer
Sen sijaan, että olisimme nyt etsimässä meille kesämökkiä – sellaisen paljastettiin meillä jo olevan.
Kiinteistö, joka oikeastaan aiheutti harmia ja huolta ja murhetta ja stressiä, muuntuikin kesämökiksi.
Tai vapaa-ajan asunnoksi. Asukkaiden asuessa siellä remontit tehtiin asukkaita varten ja heidän ehdoillaan. Jatkossa meillä on mahdollisuus tehdä kiinteistössä toimenpiteitä omaan tahtiin ja omien vapaiden puitteissa.
Työtilanne mahdollistaa tällä hetkellä kiinteistön ylläpidon taloudellisesti ja hahmotelmia siitä on olemassa, miten kiinteistö voi olla myös apuna kattamaan omia kulujaan lyhytaikaisessa vuokrauksessa.
Tämän asian valjetessa tälläisenä meille – meni yöunet ja tuntui, että universumi vastaa kaikkiin ajatuksiin ja toiveisiin.
Matka tähän päivään ei ole ollut ihan suora – ja voisinkin siitä matkasta kertoa myöhemmin kohtia valaisemaan sitä, miten se tapa katsoa asiaa lopulta muuttui ja muutti koko asian.
Nyt helmikuussa, kalliiden kuukausien jäädessä pikkuhiljaa taaksepäin, mietimme mitä kiinteistölle tehdä. Päteekö suunnitelma mökkeilystä vai listaammeko talon myyntiin.
Vai otammeko sinne kuitenkin sitten uudet asukkaat.
Se asia saa nyt vielä jäädä hautumaan.
Kommentit
Lähetä kommentti